Talvella ja pikkujoulusesongissa Maalaiskaupunginteatterin ohjelmistoon saadaan klassikko Niskavuoren Leipä. Näytelmä on pitkästä aikaa koronakurimuksen jälkeen suuri ponnistus harrastajateatterilta ja mukaan onkin saatu suuri työryhmä. Tällä hetkellä harjoitellaan kiivaasti vielä viimeisiä viilauksia ensi-iltaa ajatellen.
Viisi vuotta on kulunut siitä, kun Aarne päätti jättää vaimonsa ja lapsensa, hyvästellä äitinsä ja sulkea Niskavuoren kotitalon oven viimeistä kertaa aloittaakseen uuden, vapaamman ja raikkaamman elämän rakastettunsa Ilonan kanssa.
Näinä viitenä vuotena Niskavuorta emännöinyt Aarnen entinen vaimo Martta, yhdessä vanhan emännän, Loviisan kanssa. Martan ote on ollut hallitseva – jopa vanha emäntä, puhumattakaan palkollisista on joutunut tekemään erilaisia myönnytyksiä, jotta elämä Niskavuorella sujuisi.
Jätetyksi tulemisen haavat ovat syventäneet Martan kovaa luonnetta. Kuitenkin hänellä, niin kuin meillä kaikilla nousee polttavana alkukantaisena tarpeena tuntea lähellä toinen ihminen. Tulla huomioiduksi ja kohdatuksi. Jopa rakastetuksi.
Pehtori saa vastata Martan tarpeeseen, mutta mikä voittaa lopulta, kun valintojen edessä tärkeimpinä mittareina ovatkin kunnia, maine ja taloudellinen turva – jopa uuden elämän kustannuksella?
Päätökset horjuttavat Niskavuoren perustuksia. Vanhan emännän on aika kurottaa kätensä kohti omia lapsiaan, Niskavuoren mullasta kohti kaupungin kiviä.
Vaikka elämä kaupunkilaisena on ollut Aarnelle myötämielinen, ei hän ole sydämessään päässyt irti Niskavuoresta ja sen kiinnipitävästä voimasta – omista juuristaan. Viiden vuoden peittelun, salailun ja oman todellisen tahdon tukahduttamisen paljastaminen ajaa Ilonan ja Aarnen elämän perustuksiltaan . se pudottaa kaiken kokeneen vanhan emännänkin polvilleen.
Tarjoaako se kuitenkin samalla myös mahdoolisuuden sille, että Niskavuoren perustukset vahvistuisivat ja muualta maailmasta katsottaisiin Niskavuorta jälleen ylöspäin? Onko vanhan emännän sydämen syvin toive mahdollista toteutua – saako hän poikansa takaisin kotiin?
Niskavuoren leipä on Hella Wuolijoen kirjoittama näytelmä vuodelta 1938. Hän julkaisi teoksen salanimellä Juhani Tervapää. Näytelmä sijoittuu 1930-luvun hämäläiselle mahtitilalle, jossa korostuvat vahvatahtoisten naisten ristiriidat ja miesten tasapainoilu sekä rahan, kunnian ja maineen säilyttäminen – inhimillistenkin tarpeiden kustannuksella.
Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteri 